Ohjasajoa ulos pihasta

Lauantai meni ruunien talvisyöttöjärjestelmiä rakentaessa, mutta sunnuntaina ehdittiin ottaa pojat kentällekin. Late sai siistiä ruohottuvaa pyöröaitausta sillä välin, kun Sisu aloitti alusta valjaisiin tutustumisen. Sillähän meni kärryopetus täysin puihin reilu vuosi sitten. Niinpä nyt on tehty maastakäsin monenmoisia perusharjoituksia pohjan uudelleen luomiseksi. Tällä kertaa sitten valjaat. Alkuun kynnys oli päästä silan kanssa edes hevosen lähelle, mutta lähestymisen ja perääntymisen taktiikalla Sisu lopulta uskalsi antaa valjaiden koskea itseensä ja lopulta hyväksyi ne selkäänkin. Mahavyön kiinnitys sujui ongelmitta, mutta ensimmäinen liikkeelle lähtö oli pelottava, samoin ensimmäiset ravi- ja laukkapätkät ympyrällä narussa. Pian se kuitenkin huomasi, ettei asia niin kammottava ollutkaan. 

Sitten Sisu lähti ötökkäloimen vaihtoon ja oli Laten vuoro tulla kentälle töihin. Hieman se yllättyi huomatessaan Sisun kadonneen sillä välin, kun se pahaa aavistamatta lyhensi pyöröön kasvanutta nurmea 😀Se keskittyi kuitenkin ohjasajoon yllättävän hyvin, vaikka samalla koko ajan kuunteli ja etsi kaveria ja huuteli perään. Pysähdykset ja käännökset sujuivat hienosti. Päätin sitten kokeilla ensimmäistä kertaa ulos pihasta lähtemistä ohjasajaen. Talutin varmuuden vuoksi vähän alkuun, mutta sitten mentiin ohjasajolla pihatie postilaatikolle ja käveltiin tietä vähän matkaa molempiin suuntiin ja takaisin pihalle. Käytiin vielä kääntymässä talliin läheltä, mutta koukattiinkin takaisin kentälle. Meni ihan mukinoitta. Lisäksi vaavi seisoi kiltisti irrallaan sen aikaa, kun vaihdoin sidepullin riimuun ja keräsin Sisun valjaat ja narut kentän reunalta, vaikka portti oli auki. On se kiltti poju.