hevosharrastus ja hiilijalanjälki
Hevoset aiheuttavat melko ison hiilijalanjäljen. Niille pitää kasvattaa, kerätä talteen, kuljettaa ja säilöä talven yli heinää, mihin kaikkeen kuluu polttoainetta ja useimmiten säilömiseen muovia. Bensaa palaa myös eläinlääkärin ajoihin, mahdollisiin hevoskuljetuksiin ja tietysti asiakkaalta tallilla käymiseen. Lisäksi hevosten varustehankinnat ja asuminen, lämmin vesi ja koulutuskenttien ja kulkuteiden ylläpito rasittavat ympäristöä.
Siispä hevosen omistajan ja hevosharrastajan on syytä hieman miettiä, mitä olisi tehtävissä ylimääräisen ympäristökuormituksen minimoimiseksi.
Tmi Vilkkoni pyrkii ajattelemaan ympäristöä kaikessa, missä se on mahdollista. Yksi hevosten tärkeistä tehtävistä meillä on perinteisen niittymaiseman ylläpitäminen, erityisesti pikkuponit ovat päätyöltään maisemanhoitajia laiduntaessaan metsäniityllä. Laitumilla saa kasvaa pensaikkoa ja puustoa lintujen ja muiden pieneläinten suojaksi ja eroosion vähentämiseksi. Laidunnurmi on mahdollisimman luonnonmukaista ja monipuolista lajirunsauden turvaamiseksi ja hevosten terveyden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Tämä hyödyttää myös pölyttäjiä, sillä laitumissa kasvaa mm. mehiläisten suosimia kasveja (esim. hunajakukkaa ja erilaisia apiloita).
Hevosiamme kuljetetaan mahdollisimman vähän, emme juuri osallistu kilpailuihin ja näyttelyihin.
Pihatot ovat lämmittämättömiä, mutta juomavesi on talviaikaan pakko lämmittää hevosten terveyden takia. Kesäisin hevosilla on joissakin laitumissa luonnonlähde juomapaikkana.
Hevosten talviruokinnan monipuolistamiseksi kuivataan "villiyrttejä" eli mm. nokkosta, mesiangervoa ja pajua ja samalla torjutaan pusikoitumista niittymaisemissa. Talviset havupuiden harvennukset hyödynnytään hevosten virikeaskareeksi, havujen nakertaminen on hevosista mukavaa. Omaa metsää hyödynnetään luontoarvot huomioiden ja puuta kaadetaan vain omaan käyttöön, kuljetus hoidetaan pääasiassa hevosvoimin. Metsiä pyritään pikkuhiljaa muuttamaan kuusivaltaisuudesta lehtipuuston suuntaan ilmastonmuutosta ajatellen. Harvoin syntyvää hakkuujätettä (oksia, pikkurankoja) kerätään kivien päälle kasoihin hiilivarastoiksi. Muurahaisten luontaisia hiilivarastoja (niiden pesiä) kasvatetaan samalla tavalla. Hyönteisiä suositaan muutenkin (paitsi ei ehkä itikoita, paarmoja ja mäkäräisiä).
Peltoalat ovat laitumina ja heinänviljelyssä. Peltotyöt tehdään hevosvoimalla aina, kun mahdollista.
Tilan jätevesi käsitellään omassa pienpuhdistamossa, jonka kompostoitu saos käytetään omalla kasvimaalla. Hevosten lanta käytetään myös oman kasvimaan ja heinäpellon lannoitukseen. Kaikki jätteet lajitellaan huolellisesti ja biojätteet kompostoidaan oman kasvimaan lannoitukseen.
Oma hyötypuutarha tuottaa satoa niin eläinten kuin ihmistenkin tarpeisiin. Ruokakauppojen hedelmä- ja vihanneshävikkiä hyödynnetään vuohien, kanien ja kanojen ravinnoksi saatavuuden mukaan.
Osa tilan sähköstä tuotetaan 18 aurinkopaneelin voimin, kesäaikaan ylimäärä myydään valtakunnan verkkoon.
Varustehankinnoissa laatu ja pitkäikäisyys sekä kotimaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Korjaaminen ja kunnossapito on käsityötä, joka työllistää myös paikallisia yrittäjiä (esim. valjasseppä). Uutta ei hankita huviksi ja muodin vuoksi, vain tarpeeseen. Monet vanhat työvälineet, kuten reet ja kärryt, ovat hiilijalanjäljeltään huomattavan pieniä. Monia tarvikkeita, vaikkapa aisoja, osaamme tehdä itse. Ylläpidämme siis myös vanhoja kädentaitoja ja siirrämme niitä mielellämme eteenpäin.
Valitsemalla Tmi Vilkkonin hevosharrastupaikaksesi voit olla mukana tukemassa ekologista hevosharrastusta, joka samalla tuottaa itsellesi hyvää monin tavoin!
Siispä hevosen omistajan ja hevosharrastajan on syytä hieman miettiä, mitä olisi tehtävissä ylimääräisen ympäristökuormituksen minimoimiseksi.
Tmi Vilkkoni pyrkii ajattelemaan ympäristöä kaikessa, missä se on mahdollista. Yksi hevosten tärkeistä tehtävistä meillä on perinteisen niittymaiseman ylläpitäminen, erityisesti pikkuponit ovat päätyöltään maisemanhoitajia laiduntaessaan metsäniityllä. Laitumilla saa kasvaa pensaikkoa ja puustoa lintujen ja muiden pieneläinten suojaksi ja eroosion vähentämiseksi. Laidunnurmi on mahdollisimman luonnonmukaista ja monipuolista lajirunsauden turvaamiseksi ja hevosten terveyden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Tämä hyödyttää myös pölyttäjiä, sillä laitumissa kasvaa mm. mehiläisten suosimia kasveja (esim. hunajakukkaa ja erilaisia apiloita).
Hevosiamme kuljetetaan mahdollisimman vähän, emme juuri osallistu kilpailuihin ja näyttelyihin.
Pihatot ovat lämmittämättömiä, mutta juomavesi on talviaikaan pakko lämmittää hevosten terveyden takia. Kesäisin hevosilla on joissakin laitumissa luonnonlähde juomapaikkana.
Hevosten talviruokinnan monipuolistamiseksi kuivataan "villiyrttejä" eli mm. nokkosta, mesiangervoa ja pajua ja samalla torjutaan pusikoitumista niittymaisemissa. Talviset havupuiden harvennukset hyödynnytään hevosten virikeaskareeksi, havujen nakertaminen on hevosista mukavaa. Omaa metsää hyödynnetään luontoarvot huomioiden ja puuta kaadetaan vain omaan käyttöön, kuljetus hoidetaan pääasiassa hevosvoimin. Metsiä pyritään pikkuhiljaa muuttamaan kuusivaltaisuudesta lehtipuuston suuntaan ilmastonmuutosta ajatellen. Harvoin syntyvää hakkuujätettä (oksia, pikkurankoja) kerätään kivien päälle kasoihin hiilivarastoiksi. Muurahaisten luontaisia hiilivarastoja (niiden pesiä) kasvatetaan samalla tavalla. Hyönteisiä suositaan muutenkin (paitsi ei ehkä itikoita, paarmoja ja mäkäräisiä).
Peltoalat ovat laitumina ja heinänviljelyssä. Peltotyöt tehdään hevosvoimalla aina, kun mahdollista.
Tilan jätevesi käsitellään omassa pienpuhdistamossa, jonka kompostoitu saos käytetään omalla kasvimaalla. Hevosten lanta käytetään myös oman kasvimaan ja heinäpellon lannoitukseen. Kaikki jätteet lajitellaan huolellisesti ja biojätteet kompostoidaan oman kasvimaan lannoitukseen.
Oma hyötypuutarha tuottaa satoa niin eläinten kuin ihmistenkin tarpeisiin. Ruokakauppojen hedelmä- ja vihanneshävikkiä hyödynnetään vuohien, kanien ja kanojen ravinnoksi saatavuuden mukaan.
Osa tilan sähköstä tuotetaan 18 aurinkopaneelin voimin, kesäaikaan ylimäärä myydään valtakunnan verkkoon.
Varustehankinnoissa laatu ja pitkäikäisyys sekä kotimaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Korjaaminen ja kunnossapito on käsityötä, joka työllistää myös paikallisia yrittäjiä (esim. valjasseppä). Uutta ei hankita huviksi ja muodin vuoksi, vain tarpeeseen. Monet vanhat työvälineet, kuten reet ja kärryt, ovat hiilijalanjäljeltään huomattavan pieniä. Monia tarvikkeita, vaikkapa aisoja, osaamme tehdä itse. Ylläpidämme siis myös vanhoja kädentaitoja ja siirrämme niitä mielellämme eteenpäin.
Valitsemalla Tmi Vilkkonin hevosharrastupaikaksesi voit olla mukana tukemassa ekologista hevosharrastusta, joka samalla tuottaa itsellesi hyvää monin tavoin!
Kuva työhevoskurssilta 2017.